Gaetanin hoivissa

Toinen keittiöluokka, jossa tehtiin toisen viikon                                               maanantaina klassikot bavaroise, parfait ja souffle

Ensimmäinen viikko meni niin, että hurahti. Pikkuisen kertailtiin matkan sääntoja ja päivät täyttyivät lähiseudun nähtävyyksistä ja työstä. Mökillä ei kyllä ehditty juuri istuskella. 
Lauantaina, Kanapaistipäivänä t;ihin mentiin jo klo 13, koska ensimmäinen kattaus alkoi jo klo 17. Luokkakavereita oli ilmeisesti omat työt verottaneet, koska me suomalaiset muodostimme puolet vahvuudesta ja me kokit veimme annoksia pöytiin. Ihmettelimme annoskokoja jälleen kerran: 4 hengelle meni coleslawn ja talon ranskalaisten lisäksi 1 kokonainen melko kookas kana 4 osaan jaettuna sekä yli 20 cm rivi porsaan ribsejä sekä tietenkin Gaetanin salainen Rootbeer BBQ kastike. Kastiketta ja ranskalaisia sai pyytää lisää. Lisäksi ateriaan kuului jälkiruokabuffet. Ateria oli todella edullinen, 40 Ca$ per 2 asiakasta, ja talo oli tietenkin tupaten täynnä eli 150 henkeä oli varannut pöydän. 

Gaetan ja Abdullah Rhazouani, joka oli auttamassa Chefin päivän toteutuksessa

Gaetan ja MikkoRoot Beet-soosin kimpussa

4 hengen vati - Gaetan harmitteli kanojen pientä kokoa 

Meidän poppoosta moni totesi käsitelleensä kanaa kypsänä ja raakana enemmän jo ensimmäisen viikon aikana kuin koko Suomessa koulussa ollessaan. Meille kun kanat tulevat valmiiksi käsiteltyinä, täällä kanat käsitellään kokonaisesta kanasta aina eteenpäin. Illalla Gaetan varusti meidät tuttuun tapaan haluamallamme ruokamäärällä, joten maistelimme kotona sitten päivän tuotoksia. Ja kyllähän se sitten maistuikin, kun emme koululla tuona päivänä syöneet, kuten heillä on tapaisin serviisipäivinä. On siinä suomalaisella totuttelemista!10 euron ruokaraha loppuisi nopeasti lyhyeen ilman Gaetanin ruokapakkauksia. 

Sunnuntaina pidimme ansaitun vapaapäivän, kävimme Ottawassa ja hieman shoppailemassa.  ByWard Market-alueella on paljon myymälöitä, joista saa paikallisia ja pientuottajien tuotteita. Löysimme tuolta myös uutta ihastustamme, maple butteria. Ostoksilla ollessa kannattaa ottaa huomioon, että hintoihin lisätään aina vero eli hintalapun hintaan tulee vielä vaihteleva summa lisää! Aina eivät myyjätkään olleet oikein tietoisia veron määrästä, sanoivat vain että 10-15%. Kerjäläisiä oli kaikkialla, liikenteen seassa, kauppojen edustoilla, kaiken ikäisiä, miehiä ja naisia.  

Ottawa on sopivan kokoinen kaupunki liikkua jalkaisin, auton saattoi jättää esim Gatineaun puolelle Kanadan historian museon parkkihalliin 13Ca$n hintaan ja siitä sitten sillan yli kävellen näki valtavan hienot rakennukset vastarannalla, Ottawan puolella. Historian museossa saa iltaisin 17-20 käydä ilmaiseksi, muutoin museoiden hinnat suhteellisen korkeat, esim sotahistorian museo maksoi 17 Ca$ aikuiselta.  

kuva1 kipsivalos toteemista,

 Kanadan historian museo, Ottawa

Kuvissa kanadalaisten suosikkiherkkuja, kuten ketsuppisipsejä

Toisessa kuvassa Onni ottaa uunista onnistuneita kohokkaitaan

Tällä viikolla töitä tehdään ma-la. Gaetan kertoi, että koska hän tekee opiskeloijoidensa kanssa matkan Eurooppaan ruoantuonnon alkulähteille, kuten Parmaan parmesan-juuston tekoon tutustumaan, eikä tuo matka kuulu opetussuunnitelmaan,  he tekevät lauantait töitä tehdäkseen koulutyötunnit sisään. Tuon matkan he rahoittavat sitten ravintolapäivien tuotoilla. For the kids, sanoo Gaetan. Mahtava asenne. Ihailen vilpittömästi.

Sugar pie : ei kuuleman kanadalainen, vaan Quebeciläinen perinneherkku

Sitten päästiin sugar shackiin! Nyt on vaahterasiirappisesonki ja pääsimme tutustumaan vaahterasiirapin juoksutukseen ja kunnon lumberjack ateria papuineen ja friteerattuinen possunposkineen.. Olipas melko setti. Kyllä meitä sitten pidetään hyvänä. Oppilaille tuli jostain syystä yllätyksenä, että heitä oikeasti kysellään täällä töihin. No kidding. Keittiöhenkilökunnasta on huutava pula, jopa McDonals maksaa 2 Ca$ yli minimipalkan. 

Tyypillinen Deli-sandwich 

- Sini